tiistai 10. tammikuuta 2017

Lumiukko metsäpaljeteilla


Vaikka lumi ei olisi niin perinteistä tammikuun lunta, niin eihän se nuorisoa haittaa. Itse asiassa lumi on erinomainen sideaine: lumeen saa mukaan koko metsän mausteineen! Kaupunkimetsässä on nyt sarja todella roheita kirjolumiukkoja: Lumienkki, Dinnokingi ja Paljettilumiukko. 
Tekijöinä olivat pk Marjalan Kissat.





sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Esitys

Esitimme tanssi - varjoteatteri - performanssin koko päiväkodille. Muusikoiksi löytyi Pariisin metrosta rumpuryhmä. Lapset rakastivat tanssia varjoina verhon takana, jopa ujoimmatkin uskaltautuivat vähän mukaan! Toimikohan kangas eräänlaisena naamioina, jonka takana esiintyminen on helpompaa? Lapset tanssivat yllättävän luontaisesti ja hienosti pelkällä puhtaalla rytmillä. Joku keksi vielä tuoda tanssiin trampoliinin mukaan. Minäkin pääsin osaksi esitystä lentokoneen kannattajana.
Djembe drummers https://youtu.be/RFjRJmGYrCg












torstai 24. marraskuuta 2016

Tuulensieppaajat



On olemassa unisieppareita, mutta mepä teimme tuulisieppareita. Kuten unisiepparit, näiden tuulisieppareidenkin tarkoituksena on (tämä on aikuisten taso tässä jutussa...) siepata pimeän marraskuun kaamosmöröt pois häiritsemästä meitä. Organzaa oli vielä jäljellä ja höyheniä oli jäänyt pääsiäisestä. Hampaat tehtiin foliostyroksista (auton ikkunat voi peittää sillä ettei jäädy yöllä). Yhden siepparin hampaat nuori tekijä halusi harvoiksi, koska siltä oli kuulemma lähdössä hampaita:). Tuulisiepparit pyydystävät tietenkin tuulia pihalta, mutta niiden erikoisherkkua ovat saippuakuplat. Näistä tuli paljon iloa!












Maalauksia iloksemme ulos sateeseen


Päiväkodilla oli laminointikone ja A3 kokoisia kalvoja. Kokeilin voisiko lasten maalauksia laittaa marraskuun sateiselle pihalle esille. Kyllä niitä voi. Tiiliseinässä ei kosteutta kestävä putkiteippi pitänyt, mutta muitakin pintoja löytyi. Voisi tietenkin laittaa narulle pihan poikkikin. Ja talvivaloja mukaan valaisemaan.





keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Varjoteatteri





Teemme varjotanssiesitystä ja lavastusproduktio on tässä käynnissä. 
Käytetylle pöytäliinalle asennetaan uudet viidakkokuviot  tarramuovimosaiikista. Tekijät kehittävät vielä aivan oman sivutarinan toukkasuvusta, joka on muuttanut asumaan lehdille. Huomenna sovitellaan varjokuviot ja koreografiat ja tänään tuli jo tekijöiltä siihen hyvät ideat. Tarina menee jotakuinkin seuraavanlaisesti. Meidän varjot ovat pihalla hävinneet. Missähän ne mahtavat luurata? Ne löytyvät tanssimassa viidakkomaisessa puutarhassa jossain etelässä. Borneossa?







Sataa, mutta mitä siitä



En minä. Mutta se mikä mielelläni olisin. Dynaamiset kädet, hyvä meno. Sataa, mutta mitä siitä. Sade ja minähän olemme kaikki yhtä ja samaa universumia vain. Nelivuotiaan luonnoslehtiöstä, oma kuva marraskuun aamuna.

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Että pieni musta eläin näkyisi



Lumi suli ja pimiä tuli taas pihoille ja kaduille. Teimme kolmevuotiaiden kanssa simppelit mustat eläimet ja kokeilimme pimeässä taskulampun kanssa kuinka vaikeaa oli erottaa tummaa hahmoa jos sillä ei ollut mitään heijastinhörpeleleitä valaisemassa.
Ensin siis tehtiin eläimiä ja sitten niille hienot ja valaisevat heijastimet. Kolmevuotiaille täytyy olla ensivalmistelut vähän pidemmälle viritetyt kun leikkaaminenkin voi olla aika hakusessa. (Minulla sattui olemaan mustaa liimakangasta ja ompelin etukäteen siitä putkea, johon laitoin dacronvanua ja piipunrasseja rungoksi ja käpäliksi ja lopuksi lapset tekivät kuminauhoilla muotoja ja mieleisensä eläimen.) Liimaamisen onni ja oman eläinhahmon koristeluideoiden toteuttaminen pitävät keskittyneessä innostuksen tilassa pitkään! Ja näistäkin prototyypeistä sukeutui aikamoinen fauna: oli liskoja, koiria ja jopa hevonenkin.
Nyt ne saavat kukoistaa pihan varaston talvi-illan-ikkunassa.